Otteita

24/07/2011

Kiipeilyblogit

Filed under: Uncategorized — Code @ 12:35

Näitä kiipeilyblogejahan on niin paljon, että jos yrittäisi kaikkia seurata, niin varmaankaan ei ehtisi enää kiivetä. Luokaamme nyt lyhyt katsaus suomenkielisiin alan blogeihin.

Minun tietämistäni ehkäpä paras on tällä hetkellä Ruotsissa asuvan Saku Korosuon Haukkari, www.haukkari.net. Alaotsikko ”tarinoita hauiksen kasvusta” viittaisi kyllä enemmän kehonrakennuksen suuntaan, mutta ei se kiipeilykään yleensä habaa ainakaan pienennä. Tosin, jos Schwarzenegger olisi valtansa ja voimansa huipulla – enkä nyt tarkoita kuvernöörikautta enkä edes terminaattorivaihetta, vaan 1970-luvun loppua – vaihtanut kokonaan lajia ja alkanut kiipeillä niin luulen, että hauis olisi pienentynyt sitä mukaa kun greidi olisi noussut. Tässä asiassa tuntuu joka tapauksessa esiintyvän paljon vaihtelua: kiipeilijöissä on niin langanlaihoja höyhensarjalaisia kuin aika painaviakin lihaskimppuja (ja tuota noin, aina se paino ei tule pelkästä lihaskudoksesta…) Kiipeilyn vaikutus lihaksiston kehittymiseen, ja kääntäen, on mielenkiintoinen aihe, mutta nyt piti kyllä kirjoittaa blogeista.

Itse olen törmännyt Haukkariin useimmiten lähinnä hakiessani tietoa jostain tietystä kiipeilyyn liittyvästä asiasta, kuten vaikkapa joidenkin luomukiipeilyn varmuusvälineiden käytöstä, ja yleensä aina sieltä on löytynyt kiinnostavasti kirjoitettua ja asiapitoista tekstiä. Ainoan miinuksen annan siitä nykyisin romaanikirjallisuudessakin valitettavan yleisestä tietoisesta valinnasta, että kirjoitetaan osin puhekieltä. En vain pidä siitä, mutta se lienee oma henkilökohtainen ongelmani, monien muiden lisäksi. Jatkuvassa aikapulassa (yksi niistä ongelmista – tätäkin kirjoitan lauantaiyönä kahden aikaan) en ole ehtinyt perehtyä tähän(kään) blogiin järjestelmällisemmin, mutta Haukkari puhukoon itse puolestaan lisää. Sitä vain ihmettelen, että miten mies ehtii kirjoittaa tuon kaiken ja lisäksi vielä kiivetä ilmeisen paljon ja hyvin. Osaselityksenä tälle lienee ammattilaisuus tai vähintäänkin puoliammattilaisuus.

Myös blogin Kotona kuin Alpeilla, eli sakkeus.vuodatus.net, kirjoittaja asuu ulkomailla, Ranskassa – tai ainakin asui silloin, kun blogia viimeksi joskus vuonna 2008 päivitettiin. Sakkeus näyttää tarjoavan lähinnä kuvauksia kiipeily- ja vapaalaskureissuista eri kohteisiin kirjoittajan asuinpaikan ”lähimaastossa” Sveitsissä ja Ranskassa. Tämän blogin kuvittelisin tarjoavan eniten samoille vuorille ensimmäistä matkaa suunnitteleville kiipeilijöille tai mäenlaskijoille, jotka haluavat lukea muiden kokemuksia tai vain fiilistellä etukäteen hienoja kuvia katsellen. Varsinaista teknistä kiipeilytietoutta tai syvempää analyysiä asioiden perimmäisestä luonteesta on vähän. Hmm, työn CERNissä voisi ajatella antavan tähän eväitä…?

Sen sijaan syvempää analyysiä yrittää tarjota Kiipeilyn Zen eli kiipeilynzen.blogspot.com. Pidän tästä blogista, erityisesti aihevalinnoista. Kirjoittaminen on aloitettu maaliskuussa eikä artikkeleita ole vielä valtavan paljon, mutta ne ovat hyviä. Kiipeilyn Zen ei ole Sakkeus-blogin tapainen kiipeilyllinen matkapäiväkirja, vaan kuten nimenkin perusteella voi aavistella, siinä pohditaan paljon erilaisia kiipeilyyn liittyviä tai ainakin sitä sivuavia suuria kysymyksiä. Kuten jokainen kiipeilijä tietää, niistä suurimpia, ellei suurin, on reittien greidaus, jota puidaankin heti blogin toisessa artikkelissa. Greideihin tulemme toivon mukaan palaamaan vielä lukuisia kertoja myös Otteissa. Mutta ihmettelen kyllä suuresti väitettä ”kun Suomessa ollaan, niin karkeasti arvioiden kalliokiipeilystä tai boulderoinnista 50 % tai yli tapahtuu sisällä”. Minun nähdäkseni sisällä ei tapahdu lainkaan kalliokiipeilyä, vaan sitä kutsutaan seinäkiipeilyksi tai sisäkiipeilyksi. Ja lopuksi, kuuluuko kiipeilyblogiin todellakin sisällyttää murreilmaisuja (tää, toi, olis, eka, miks), jotta sillä olisi riittävän korkea crag credibility ? Ehkä minulla on tässä opittavaa. Mutta puhunhan jo greidauksesta, kun ortodoksisemmin pitäisi puhua vaikeusasteen määrittämisestä, ja edellä käytin hyvin epäilyttävää anglismia fiilistely, joka olisi ollut asianmukaisempaa korvata termillä tunteen nostattaminen.

Rovaniemeltä tulee Rollomixed, www.rollomixed.com/. En ole juurikaan lukenut, mutta infosivun perusteella ehkä pitäisi. Tarinaa on vuodesta 2008 alkaen ja blogi näyttää edelleen päivittyvän melko ahkerasti. Ainakin yhden jutun muistan lukeneeni Rollosta jo joskus taannoin, hienoa hehkutusta joka nostatti trädikuumetta: Trädi on the shit, badass jne. Tuonne Tromssan seudulle pitäisi päästä kiipeämään, kunhan ensin vielä vähän treenailee luomuvarmistusten käyttöä lyhyemmillä reiteillä, jotta touhu ei mene liian badassiksi.

Google löysi juuri minulle aivan uuden tuttavuuden nimeltä Snow Leopard Finland – vuorikiipeilyä meillä ja muualla, http://snow-leopard.fi/blogi/. Vuorikiipeilyhän tunnetusti kattaa kaikki muutkin kiipeilyn lajit, ja näin ollen ei liene yllätys, että kyseessä on hyvin monipuolinen kiipeilyblogi, etenkin kun kirjoittajia on useita. Tähän täytyy joskus perehtyä.

Kiipeilykauppa Camun verkkosivuilla on useita blogikirjoituksia, joista osa on varsin mainioita eivätkä ne ole pelkkää mainostamista – tai ehkä kysymys on mielikuvamainonnasta. Erikoismaininnan ansaitsee mielestäni tämä runollinen ja kenties hieman – ei, muodostakoon jokainen lukija oman käsityksensä, en halua ohjailla ajatuksianne – kuvaus siitä, mitä kiipeily on: www.camu.fi/etusivu/blog/10/camu-on-kiipeilya .

Mainittakoon lopuksi vielä lyhyesti pari suomalaisten kirjoittajien englanninkielisiä sivustoa:

  • Ari’s Base Camp, http://ari.rdx.net/abc/, ei ehkä ole varsinainen blogi, muun muassa siitä syystä, että tämä laaja tietopaketti kiipeilystä tietääkseni oli olemassa jo ennen kuin tietyntyyppisiä www-sivustoja alettiin yleisesti kutsua blogeiksi. Melko stabiilina pysyvän tiedon lisäksi Ari Paulinin kiipeilysivustolla on kuitenkin blogeille tyypillisiä ajankohtaisiin asioihin liittyviä päivityksiä.  Suuri osa kiipeilytietoudesta on joskus löytynyt myös suomeksi, mutta kieli näyttää vaihtuneen kokonaan englanniksi (tai sitten en vain onnistunut löytämään suomenkielistä tekstiä).
  • http://nalle-hukkataival.blogspot.com/. Kirjoittajana on yksi Suomen tunnetuimmista ja yksi koko maailman kovimmista boulderoijista. Boulderoinnistahan en kyllä paljon mitään tiedä, muuta kuin että se on loistavaa treeniä köysikiipeilyyn ja sitä pitäisi harrastaa paljon nykyistä useammin.
  • http://leenarauramo.blogspot.com/. Virkistävää, että löytyy myös naispuolisten kirjoittajien kiipeilyblogeja – muitakin kuin tämä Otteita, jonka tähänastisista jutuista suurin osa on peräisin kauniimman sukupuolen kynästä. Leena Rauramon blogi tosin taisi lupaavan alun jälkeen kuivua siihen, että nykyisin kirjoitusenergia suuntautuu ilmeisesti pääosin Kiipeily-lehden artikkeleihin, kuten kolumniin Blondi Espanjassa. No, sieltähän niitä tarinoita pääsee lukemaan, ja itse asiassa suomeksi, mutta kenties tuo blogikin herää vielä joskus henkiin.

Moni tärkeä blogi  on varmasti jäänyt noteeraamatta. Juuri kun olin lopettamassa tätä tarkastelua ja aikeissa julkaista katsaukseni, tuotti satunnainen haku Mount Everestin ja muiden korkeiden vuorten kiipeilijöiden sivuston http://www.skyclimbers.com/, josta löytyy myös blogi. Kunnioitan tuollaista, mutta nouseminen yli kahdeksaan tuhanteen metriin lumen ja jään keskellä viiltävässä kylmyydessä, päällä monta vaatekerrosta ja varusteita valtavasti, on lähes vastakohta sille kiipeilylle, joka itseäni kiinnostaa eniten: kallioreitti lämpimässä ja auringonpaisteisessa säässä, kiivetään mieluiten ilman paitaa, ja illaksi ehtii nauttimaan paikallisesta kulinaristisesta tarjonnasta. Täytyy tosin myöntää, että kaukaisena haaveena on nousta joskus big wall, jossa on yövyttävä seinällä. Mutta voihan sinnekin varustautua kunnon eväillä, vai mitä?

Viime hetkillä löytyi myös Privaattidosentti eli http://laajis.wordpress.com. Täällähän on vaikka mitä kiintoisaa, mutta en nyt kajoa muuhun kuin kiipeilyosioon, ja siinäkin vähäiseen yksityiskohtaan, nimittäin juttuun, joka käsittelee turistikohteena kaikkea muuta kuin eksoottista mutta sanoisin, että kiipeilykohteena hyvinkin eksoottista Gran Canariaa. Saarella on tullut käytyä lukuisia kertoja ja vuoretkin ovat tulleet tutuksi maastopyöräilyn sekä pienten patikkaretkien kautta, mutta kiipeilyreiteistä en tiennyt mitään silloin, kun en kiipeillyt. Roque Nublon juurella olen käynyt, ja sinne menisi ilmeisesti muutama helppo sporttireitti. Vaihtoehdot saarella taitavat kuitenkin olla aika vähissä, eikä Privaattidosentin kuvaama Ayacatan reitti irtonaisine otteineen välttämättä houkuttele, kun paljon parempaakin maailmasta löytyy. Ehkä Kanarian saarten kiipeily kannattaa mieluummin aloittaa Teneriffalta, jossa kuulemma on paljon hyviä kallioreittejä.

Mutta nyt en enää tee yhtään Google-hakua, sillä jossain vaiheessa on laitettava piste.

Tällainen määrä kiipeilyblogeja asettaa tietenkin uuden bloggaajan kovan haasteen eteen: mitä lisäarvoa voin tarjota vertikaaliseen blogosfääriin? Ehkä ainakin tämän katsauksen, sillä en ainakaan vielä ole löytänyt muita vastaavia.

3 Comments »

  1. Hieno teksti sinulta! Taisitkin juuri saada erään uuden lukijan blogillesi.

    Olen kiinnostunut blogaamisesta ja olen rakentamassa itselleni
    blogia. Blogisi ulkomuoto on mukavan yksinkertainen ja silmää miellyttävä..
    Haluaisitko kertoa minulle, mitä teemaa käytät? 🙂

    Ymmärrän kyllä, jos et halua sitä paljastaa. Kiitos kuitenkin.

    Comment by Kahvakuula ohje — 04/04/2015 @ 07:21

  2. Moi!

    Tässä yksi blogi listaasi 🙂

    T:Jussi

    Comment by Jussi — 18/06/2017 @ 09:23

  3. Kiitos tiedosta, vaikuttaa mielenkiintoiselta!
    Omassa blogikirjoittelussani (tai vastaamisessa kommentteihin) on ollut viime aikoina hiljaiseloa, mutta varmaankin taas jossain vaiheessa postaan jotain. Ja jos luon taas uuden katsauksen kiipeilyblogeihin, niin tämä tulee varmasti mukaan!

    Comment by Code — 08/12/2017 @ 17:29

RSS feed for comments on this post. TrackBack URL

Leave a comment

Powered by WordPress